Tanssipaikkojen historiaa
Vanhin kuvaus maalaistansseista tunnetaan kesäkuulta 1799. Se sisältyy italialaisen Giuseppe Acerbin kertomukseen matkastaan Suomen kautta Nordkapiin. Matkallaan Acerbi pysähtyi Kuivaniemelle, joka sijaitsee Oulun ja Kemin välillä, ja poikkesi matkallaan talonpoikaisasumuksessa, jossa tusinan verran ihmisiä oli täydessä tanssin touhussa. Acerbi kuvaa tanssia mm. näin:
”Heidän tanssinsa oli mitä kömpelöintä hyppelyä, vailla kaikkea viehkeyttä; välistä tehtiin jonkinlaisia keikauksia, jolloin naisten hameet liehahtivat ilmaan. Ei minkäänlaista vaihtelua ollut heidän askelissaan, ei mitään kiihkeää tunnetta heidän asennoissaan, ei mitään ilmettä ainoankaan kasvoilla. He tanssivat yhtä hartaan vakavina, kuin jos olisivat uurastaneet sellaisessa työssä, jolla heidän olisi ollut hankittava leipänsä.”
Kyseessä lienee siis kaikkien aikojen ensimmäinen silminnäkijäkuvaus tanssin suorittamisesta!
1800-luvulla etenkin maaseudulla yleisenä huvittelumuotona olivat talkootanssit. Satokauden ponnistukset muutettiin talkooluontoisiksi avustustilaisuuksiksi, jotka päätettiin kestitsemällä talkoolaisia ruualla ja juomalla ja päättämällä talkootilaisuus tansseihin, joissa ”klarinetti soi ja nuoriso pyörähtelee reippaissa tansseissa pari tuntia ympärillä istuvien ukkojen ja akkojen hyväntahtoisin katsein nauttiessa heidän ilostaan”.
Maaseudun nuoriso ei aina malttanut odotella, että jossain olisi taas talkootanssit, ja niinpä ruvettiin järjestämään omia tanssitilaisuuksia. Kokoonnuttiin kisailemaan ja tanssimaan nurkkatansseihin ulkosalle silokallioille (joita kutsuttiin tanssikallioiksi) ja maatilojen tyhjillään oleviin ulkorakennuksiin. Tanssipaikaksi kelpasivat myös nurmikentät, jokisillat ja rantalaiturit, ja paikan valintaan vaikutti usein ympäröivä luonnonkauneus, esim. vesistön läheisyys. Merkillepantava historiallinen seikka on, että monelle nurkkatanssipaikalle on sittemmin rakennettu urheilukenttä – tai katettu tanssilava, joista osa on vielä nykyisinkin aktiivisessa käytössä.
Nykyisyys
Sisältöä on tulossa myöhemmin.
Lähteet
Kerkko Hakulinen & Pentti Yli-Jokipii, Tanssilavakirja: Tanssista, lavoista ja lavojen tansseista, 1. painos, Kustannusosakeyhtiö AtlasArt, 2007.
Markku Laaksonen,Tunnuslukuja ja tutkimuksia 6: Tanssipaikat Suomessa 2013, Music Finland, 2013.