Suomalainen seuratanssikulttuuri on maailman mittakaavassa ainutlaatuinen: yhtenä tanssi-iltana voi tanssia lähes jokaista alla lueteltua tanssilajia (15-20) vähintään kerran ja lajinomaisesti soitettuun musiikkiin. Missään muualla ei tanssi-ilta ole tanssilajimielessä näin monitahoinen.
Tanssilajit on esitelty omilla sivuillaan ja ja tällä sivulla lajien nimet toimivat linkkinä näille lajikohtaisille alasivuille. Tanssilajeista on annettu proosallinen yleisesittely sekä tarkempaa tietoa kuten historiaa, tanssilajin rytmiikan perusteita sekä yleistietoa tanssittavista perusaskeleista, tanssiotteista ja tanssikuvioista. Rytmiikkaosiossa erilaiset rytmivariaatiot on kirjoitettu sekä oikealla nuotinnuksella, että nuotteja tuntemattomia lukijoita varten myös ”loruttamalla”.
Lyhenteet ja käsitteet
Tempo. Soivan musiikin nopeus.
BPM. Bars Per Minute, tahtia minuutissa. Kuvaa tanssilajin musiikin tempoa.
H. Hidas eli kaksi musiikin iskua kestävä tanssiaskel.
N. Nopea eli yhden musiikin iskun kestävä tanssiaskel.
HHNN. Merkintätapa, joka ilmaisee, että tanssija ottaa peräkkäin ensin kaksi hidasta ja sitten kaksi nopeaa askelta.
. (Rytmiikkaosiossa) staccatopiste: lyhentää nuotin esitettyä kestoa, ”korostaa iskua”.
– (Rytmiikkaosiossa) tenutoviiva: kyseinen nuotti esitetään täyteen kirjoitettuun mittaansa ja sillä on hienoinen painotus.
> (Rytmiikkaosiossa) vaaka-aksentti: kyseistä nuottia korostetaan dynaamisesti. Ei vaikuta nuotin kestoon.
Suljetun otteen tanssit
Suljetun otteen tanssit, joita myös harhaanjohtavasti sylitansseiksi kutsutaan (harhaanjohtavasti sen vuoksi, että sanaa käytetään paritanssikulttuurin ulkopuolella kahdenkeskisestä eroottisesta strip tease -tanssista), ovat perinteisimpiä paritansseja. Ne ovat säilyttäneet vuosikymmenten aikana suosionsa, vaikka niiden rinnalle on tullut muunlaisia tanssimurteita. Voidaan sanoa, että tanssipaikoilla suljetun otteen tanssiminen on sitä yleisempää, mitä kauemmas ruuhka-Suomesta mennään. Näille tansseille yhteistä on se, että ne päästävät tanssijat lähelle toisiaan, jopa vartalokosketukseen, mikä tuo tanssiin aivan omanlaisensa intiimin ja jäljittelemättömän tunnelman.
Foksi
Tango
Humppa
Valssi
Hidas valssi
Hidas lavafoksi
Hitaat (seuratanssiblues)
Avoimen otteen tanssit
Avoimen otteen tansseja tanssitaan nimensä mukaisesti lähinnä tanssiotteessa, jossa ei ole vartalokontaktia. Tanssipari on siis näissä tansseissa enimmäkseen ”käden päässä”. Tämä mahdollistaa suljetun otteen tansseista hyvin paljon poikkeavan liikekielen ja kuviomateriaalin. Tähän tanssiperheeseen kuuluvat sekä suomalaisten ikisuosikit fusku ja bugg että ”varsinaiset” (vakioidut) latinalaiset tanssit cha cha, rumba, samba ja jive. Hieman uudempina tulokkaina ovat West Coast Swing, salsa sekä rock’n’swing-tanssit kuten lindy hop ja boogie woogie. Jos näiden tanssien liikekielestä pitäisi löytää yhteisiä piirteitä, niin niitä voisivat olla liikkeellinen leikittely, melko vapaa parivuorovaikutus ja ilmeikkyys.
Fusku
Bugg
Cha cha
Rumba
Samba
Salsa
Jive
Kansanomaiset tanssit
Kansanomaisten tanssien alkuperä on 1800-luvulla, joten ne ovat valssin lisäksi vanhimpia seuratanssejamme, joita yhä tanssitaan lähes jokaisena tanssi-iltana vähintään yhden kappaleparin verran. Niiden tanssiote vaihtelee suljetun ja avoimen otteen välillä, ja usein niissä edetään yhdessä rinnakkain, käsi tanssiparin olalla tai selän takana. Varsinkin jenkassa/sottiisissa ja masurkassa on selkeähkö, musiikkiin perustuva perusrakenne, ja siksi näiden soidessa katsojalle tuleekin vaikutelma yhdessä tanssitusta ryhmätanssista.
Jenkka, sottiisi
Polkka
Masurkka
Lähteet
Guy Howard, Technique of Ballroom Dancing, New Edition, KenadS design & print, 2007.
Heikki Kahila ja Pia Kahila, Kun Suomi sanoi ”Saanko luvan”, Gummerus Kustannus Oy, 2006.
Helsingin Sanomat, Kuubalainen erikoisjoukkojen lentäjä toi salsan Suomeen, HS 28.10.2013, http://www.hs.fi/ihmiset/a1382850312127
Kristiina Lähde, Fuskun historiaa. tanssi.net-palvelin, http://tanssi.net/k/keskustelu/202/207272.html#t
Liisa Kontturi-Paasikko, Parin kanssa paremmin, Sastamala: Tanssikoulu TanssinTahti AY, 2012.
Martti Metsäketo ja Seppo Rehnström, Komppia ikä kaikki, Selvät Sävelet Oy, 2. painos, 2011.
OAMK:n seuratanssinopettajakoulutuksen muistiinpanot, 2009-2012.
Päivi Viiri, Seuratanssijan musiikkitietosivusto / Tanssimusiikin lajien luonteenomaiset piirteet, http://www.viiri.net/tanssmus/lajipiirteet.htm
Saara Hakala, Bugg Suomessa: Historia ja kehitys, OAMK:n tanssinopettajakoulutuksen opinnäytetyö, 2013, https://www.theseus.fi/handle/10024/55743
tanssi.net-tanssipalvelin.
Walter Laird, The Laird Technique of Latin Dancing, The Commemorative Edition, KenadS design & print, 2006.