VALIKKOVALIKKO
  • Kurssit
    • Lattariparitanssit Vantaa
    • TANSSIKURSSI TAVIKSILLE
    • Paritanssit Kuopio
    • Yksityisopetus
    • LATINOS
    • LATINOS Seniorit 60+
    • Opettajat
    • HINNAT JA KURSSITASOT
  • Ajankohtaista
  • Verkkokauppa
  • Blogit
  • Tanssin ABC
    • Tanssimusiikki
    • Tanssipaikat
    • Tanssilajit
    • Tanssietiketti
    • Historia
  • TANSSISALIT
    • TANSSISALIT
    • Sali 1 punainen sali
    • Sali 2 sininen sali
    • Sali 3 vaalea sali
  • Yritys
    • Yhteystiedot
    • Rekisteriseloste
    • Toimitusehdot
    • Esittely

Tanssilajit

Suomalainen seuratanssikulttuuri on maailman mittakaavassa ainutlaatuinen: yhtenä tanssi-iltana voi tanssia lähes jokaista alla lueteltua tanssilajia (15-20) vähintään kerran ja lajinomaisesti soitettuun musiikkiin.  Missään muualla ei tanssi-ilta ole tanssilajimielessä näin monitahoinen.

Tanssilajit on esitelty omilla sivuillaan ja ja tällä sivulla lajien nimet toimivat linkkinä näille lajikohtaisille alasivuille.  Tanssilajeista on annettu proosallinen yleisesittely sekä tarkempaa tietoa kuten historiaa, tanssilajin rytmiikan perusteita sekä yleistietoa tanssittavista perusaskeleista, tanssiotteista ja tanssikuvioista.  Rytmiikkaosiossa erilaiset rytmivariaatiot on kirjoitettu sekä oikealla nuotinnuksella, että nuotteja tuntemattomia lukijoita varten myös ”loruttamalla”.

Lyhenteet ja käsitteet

Tempo.  Soivan musiikin nopeus.

BPM.  Bars Per Minute, tahtia minuutissa.  Kuvaa tanssilajin musiikin tempoa.

H.  Hidas eli kaksi musiikin iskua kestävä tanssiaskel.

N. Nopea eli yhden musiikin iskun kestävä tanssiaskel.

HHNN.  Merkintätapa, joka ilmaisee, että tanssija ottaa peräkkäin ensin kaksi hidasta ja sitten kaksi nopeaa askelta.

.  (Rytmiikkaosiossa) staccatopiste: lyhentää nuotin esitettyä kestoa, ”korostaa iskua”.

–  (Rytmiikkaosiossa) tenutoviiva: kyseinen nuotti esitetään täyteen kirjoitettuun mittaansa ja sillä on hienoinen painotus.

> (Rytmiikkaosiossa) vaaka-aksentti: kyseistä nuottia korostetaan dynaamisesti.  Ei vaikuta nuotin kestoon.

Suljetun otteen tanssit

Suljetun otteen tanssit, joita myös harhaanjohtavasti sylitansseiksi kutsutaan (harhaanjohtavasti sen vuoksi, että sanaa käytetään paritanssikulttuurin ulkopuolella kahdenkeskisestä eroottisesta strip tease -tanssista), ovat perinteisimpiä paritansseja.  Ne ovat säilyttäneet vuosikymmenten aikana suosionsa, vaikka niiden rinnalle on tullut muunlaisia tanssimurteita.  Voidaan sanoa, että tanssipaikoilla suljetun otteen tanssiminen on sitä yleisempää, mitä kauemmas ruuhka-Suomesta mennään.  Näille tansseille yhteistä on se, että ne päästävät tanssijat lähelle toisiaan, jopa vartalokosketukseen, mikä tuo tanssiin aivan omanlaisensa intiimin ja jäljittelemättömän tunnelman.

Foksi

Tango

Humppa

Valssi

Hidas valssi

Hidas lavafoksi

Hitaat (seuratanssiblues)

Avoimen otteen tanssit

Avoimen otteen tansseja tanssitaan nimensä mukaisesti lähinnä tanssiotteessa, jossa ei ole vartalokontaktia.  Tanssipari on siis näissä tansseissa enimmäkseen ”käden päässä”.  Tämä mahdollistaa suljetun otteen tansseista hyvin paljon poikkeavan liikekielen ja kuviomateriaalin.  Tähän tanssiperheeseen kuuluvat sekä suomalaisten ikisuosikit fusku ja bugg että ”varsinaiset” (vakioidut) latinalaiset tanssit cha cha, rumba, samba ja jive.  Hieman uudempina tulokkaina ovat West Coast Swing, salsa sekä rock’n’swing-tanssit kuten lindy hop ja boogie woogie.  Jos näiden tanssien liikekielestä pitäisi löytää yhteisiä piirteitä, niin niitä voisivat olla liikkeellinen leikittely, melko vapaa parivuorovaikutus ja ilmeikkyys.

Fusku

Bugg

Cha cha

Rumba

Samba

Salsa

Jive

Kansanomaiset tanssit

Kansanomaisten tanssien alkuperä on 1800-luvulla, joten ne ovat valssin lisäksi vanhimpia seuratanssejamme, joita yhä tanssitaan lähes jokaisena tanssi-iltana vähintään yhden kappaleparin verran.  Niiden tanssiote vaihtelee suljetun ja avoimen otteen välillä, ja usein niissä edetään yhdessä rinnakkain, käsi tanssiparin olalla tai selän takana.  Varsinkin jenkassa/sottiisissa ja masurkassa on selkeähkö, musiikkiin perustuva perusrakenne, ja siksi näiden soidessa katsojalle tuleekin vaikutelma yhdessä tanssitusta ryhmätanssista.

Jenkka, sottiisi

Polkka

Masurkka

Lähteet

Guy Howard, Technique of Ballroom Dancing, New Edition, KenadS design & print, 2007.

Heikki Kahila ja Pia Kahila, Kun Suomi sanoi ”Saanko luvan”, Gummerus Kustannus Oy, 2006.

Helsingin Sanomat, Kuubalainen erikoisjoukkojen lentäjä toi salsan Suomeen, HS 28.10.2013, http://www.hs.fi/ihmiset/a1382850312127

Kristiina Lähde, Fuskun historiaa.  tanssi.net-palvelin, http://tanssi.net/k/keskustelu/202/207272.html#t

Liisa Kontturi-Paasikko, Parin kanssa paremmin, Sastamala: Tanssikoulu TanssinTahti AY, 2012.

Martti Metsäketo ja Seppo Rehnström, Komppia ikä kaikki, Selvät Sävelet Oy, 2. painos, 2011.

OAMK:n seuratanssinopettajakoulutuksen muistiinpanot, 2009-2012.

Päivi Viiri, Seuratanssijan musiikkitietosivusto / Tanssimusiikin lajien luonteenomaiset piirteet, http://www.viiri.net/tanssmus/lajipiirteet.htm

Saara Hakala, Bugg Suomessa: Historia ja kehitys, OAMK:n tanssinopettajakoulutuksen opinnäytetyö, 2013, https://www.theseus.fi/handle/10024/55743

tanssi.net-tanssipalvelin.

Walter Laird, The Laird Technique of Latin Dancing, The Commemorative Edition, KenadS design & print, 2006.

Takaisin

Tanssin ABC

  • Historia
  • Tanssietiketti
  • Tanssilajit
    • Bugg
    • Cha cha
    • Foksi
    • Fusku
    • Hidas lavafoksi
    • Hidas valssi
    • Hitaat (seuratanssiblues)
    • Humppa
    • Jenkka, sottiisi
    • Jive
    • Masurkka
    • Polkka
    • Rumba
    • Salsa
    • Samba
    • Tango
    • Valssi
  • Tanssipaikat
  • Tanssimusiikki
COPYRIGHT © SUOMEN TANSSISTUDIOT OY